Me on sairastettu nyt kohta enemmän kuin tarpeeksi viimeisen parin kuukauden aikana. Lokakuussa enterorokko, sen jälkeen tytöt sai ekan kunnon räkäräkä-taudin, Sanni 1v. synttäreiden aattona korvatulehduksen ja heti samaan syssyyn joulukuun alkuun koko sakki uuden räkäRÄKÄräkä-taudin (en muista koska olisin ite ollu edellisen kerran semmosessa kunnolla) ja nyt päälle näyttäisi puskevan vesirokko ja Ketulle vielä näärännäppy silmään. Että tulkoot nyt vaan kaikki kerralla - ei tunnu enää univelassa saati muussakaan! PLAAH, joulukin puskee päälle ja mitään ei saa tehtyä alusta loppuun kunnolla... No, kortit kirjotettu viime tipassa viime yönä ja Prisman täsmäisku tänään täytti lahjatarpeet. Sika on pakkasessa ja saarioinen saa luvan paistaa laatikot ens viikolla. Nyt on valitukset pois alta :)!

Reissattukin on oikein urakalla sinne tänne tautien lomassa. Käytiin "akkaporukalla" Raisiossa IKEAn täsmäisku tekemässä ja lihapullien laaduntarkkailu suorittamassa (ressaantunut perheenäiti harrastaa näitä, kaikki lapulla ylhäällä - ei näyteikkunahaaveilua enää... pullat kuten ennen!) ja sitäkin tärkeämpänä Piiran Leenalla koiria hoidattamassa. Hymylle oli aika varattuna Leenalle jo vuosi sitten, mutten päässyt lähtemään mahani kanssa ja niin se vuosi vaan vierähti seuraavaan mahikseen.

Hymyn 10vkoisena murtunut vasen etujalka on röntgenologisesti luutunut täysin ja erinomaisesti mutta mietin kuitenkin aina, onko se jättänyt ongelmia hermo-lihastoimintoihin tai kropan käyttöön. Lihashuollon yhteydessä löytyy aina tiukkuutta vastakkaisessa lavassa ja th-rangassa. Hymyn kanssa on kuitenkin treenattu todella vähän ja pidetty harkoissa tarkasti silmällä sitä, miten se liikkuu - hyppää puhtaasti eikä ole liikkumistaan siellä "hakenut", onneksi. Mutta nyt, kun en millään pysty enää niin pedantisti keskittymään vain koiriin, kuten ennen lapsia, on itsellä vielä epävarmempi olo. Tiedättekö mitä tarkoitan? Jännityksellä siis katsoin ja kuuntelin Leenan terapiaa - th-rangan ylimenokohta oli kovin tiukka ja ranka hieman vino (eli kohta jossa rintaranka vaihtuu lannerangaksi) ja osa alaselän lihaksista tuntui vahvemmilta (vastakkaisella puolella kuin murtuma eli oikealla). Leena sai kuitenkin rankaa hyvin avattua ja selän asento normalisoitui. On enemmän kuin todennäköistä että tämä johtuu tuosta murtumasta, joka muutti moneksi viikoksi huimalla tahdilla kasvavan ja kehittyvän pennun motoriikkaa ja jäi vääräksi liikemalliksi hermo-lihasmuistiin. Mutta summa summarum, Hymy Haavisto sa jatkaa normaalia elämäänsä ja harrastamistaan ja me koitamme nyt pitää selän rentona ja tehdä piiitkäää ravilenkkiä REMMISSÄ. Eli vaununpyörät savuamaan. Se on pakko todeta, että yleensähän Hymy liikkuu lenkkeillä Kipan valjaiden painona, roikkuu ja repii niissä tai remmissä kulkee mun vierellä ja toljottaa namitaskuja niska vinossa ravaten, ei hyviä liikemalleja :)...

Raisiosta kun kotiuduin raakkuvana räkänokkana niin lähdettiin tyttöjen kanssa seuraavana päivänä ajeleen Ilmajoelle Paulan, Ronin, POKEN!!! ja Pixun luo. Itsepäisyyspäivänä pidettiin synttärit vol2 ja niin oli taas maha täynnä kakkua ja hyvää ja kadotetut kilot tuplana takaisin... Sunnuntaina 7. päivä oli LAGUn ihan sikahienot kisat mahtavassa uudessa kuplassa ja mä olin niin dööööd kuin vaan ikuna voi olla. Ihan väärä lähtökohta ja pesiilleenhän se meni, oli niin alivirettä ja sit lopuksi ampui ihan yli latinki jotta voi itku, ei jäänyt lapsille kerrottavaa mutta opittvaa kyllä sitäkin enemmän. Ihan täytyy seuraavalla kerralla miettiä että lähetäkö vai ei. 

Viikko meni Ilmajoella ihan kauheen nopsaan (menee ne kotonakin :) muttei aina niin kivasti;)! ). Poke on heittäytyny ihan mahrottomaksi pojanklopiksi. Oltiin ulkoilemassa tyttöjen ja Kipan ja Hymyn kanssa. Poke ja Pixu jäi kotiin reserviin. Tultiin takas ja takan edestä löytyi silvottu ääsmarketin hetelmäpussi ja jotain kuidun näköistä mössöä. Ihmettelin siinä että oliko kaverit dyykannu roskiksen, mielestäni jätin sen kaapin kiinni. No, sit jossain välissä tuli mileen, et missäköhän ne edellispäivänä ostetut päärynät on? Äly ja väläys - pussi esiin roskista ja mitä siinä lukeekaan? PÄÄRYNÄ. Poke oli sit vegaanimiehenä vetässy ne meneen ja jättäny hammastikut (ne rontot) jauhettuina jäljelle kun keppejä on kielletty AINA syömästä. Joo, se tykkää ompuista ihan kamalasti ja kai sitten päärynöistäkin mutta ihmettelen vaan miksei se tuore leipä kelvannu?

Niin, sit noi ohennussakset. Parturia on leikitty vähän puolin ja toisin ;-) Era, nyt tulee kaamee paljastus ja Tuula - kato sit seuraavalla kerralla et sun kasvattien perhe tietää kunnioittaa trimmaustaitoja :) Mä en osaa, multa varmaan pitäis kieltää kaikki sakset! No, ennen Jyväskylän näytelmiä en uskaltanut juuri karvaakaan katkaista Hymyltä. Ensinnäkin kun sitä on niin vähän tällähetkellä (paitsi OLI korvien takana niitä semmosia hussottavia höytyviä) ja toisekseen kun en oikeesti osaa kattoo mistä ja mitä pitää katkoa, näpsin ehkä 10 karvaa poikki korvan päältä ja sit sormi suuhun. No, näytelmiin ei loppupeleissä menty, kiitos kuitenkin Mätön Lauralle joka oli lupautunut siistimään Hympen! Kun sitten ei tarvittu Lauraa, iski muhun Raisoin reissua edeltävänä iltana kauhea rohkeuden puuska. Leikkelin kynnet kummaltakin ja siistin tassukarvat (sen sentään taidan jotenkuten) ja sit alkoi viikate heilua. Marko kattoi sohvalla kun karva pöllysi ja sakset klipsutti. Noudatin ihan kirjaimellisesti Haverilan Tuomakselta Varkauden kisoissa saatua neuvoa - ota tosta korva takaa kii ja paa poikki reilusti hossottavat karvat (samassa yhetydessä sain kyllä myös neuvon olla noudattamatta Tuomaksen trimmausvinkkejä). Musta Hymy näyttää tosi siistiltä ja sen pää ja korvat näkyy ja takkuja on PALJON vähemmän korvien takana :) Onneksi kuitenkin kuulin sit bc-ystäviltäni Raisoin reissussa että on se vain VÄHÄN jättänyt saksen jälkeä ja siinä ei kuitenkaan mene kuin MONTA kuukautta että ne kasvaa ns pois. Joten veri sori vaan - on vähän nolona hän eikä takuulla trimmaa IKINÄ korvien lähiympäristöä!!! Hymyllä oli kyllä luotto muhun koko ajan, se torkkui silmät kii... LIsään joku ilta kuvan tästä ilkivallan uhrista, ny en jaksa enää kaivaa kameraa...

Mutta "paha saa palkkansa". Iltana eräänä laitettiin Paulan kanssa kotikampaamo pystyyn ja samalla kun toisella silmällä seurattiin PAKOa leikattiin mun hiukset. Ohennussaksille olis loppupeileissä ollut käyttöä ja niimpä varattiin sit aika seuraavana aamuna kampaajalle. Onneksi ei ole missikisoja tiedossa ;D!!!

Eilen reissattiin sit aamusta JATti sakilla vajaa tunti Längelmäelle. Siellä on lämmin halli (+15) agiesteillä ja kouluttamaan tuli Salmelan Jari Takuista. Erittäin hyvät reenit - sekä Kipan että Hymyn kanssa. Kipa kanssa napakkuttaa ja tarkempaa ohjausta, nyt se ei esim tullut mulle "tässä" - käteen, vilkas ja otti ite kurssin eteenpäin, kylläkin oikeille esteille mutta hirmu kurveilla. Hymelius mun taas pitää (mikä tämäkin on jo ollut tiedossa...) kuoria sitä pumpulista ja viedä sitä rohkeemmin positiivisella rähinällä! Tulee vauhti ja kierroksia lisää, nyt se ihmettelee mikä sen mamman on kun se on noin pehmo...

Mutta nyt on pakko lopettaa, oon käyny noin 5x Kertun luona, taitaa kuume ja vesikellot nousta...