... ja meidän perän tiet ovat niin liukkaita ettei jalkaa jakamatta siellä pystyssä pysy. Ei edes kärryjen ja kahden pienen koiran kanssa. Ihan peilijäällä tai vaihtoehtoisesti vetisimmät kohdat ihan mössöllä. Ei ole helppoa ulkoilu ei.

Paula ja Pixu suuntasivat eilen kohti Ilmajokea. Oli aivan mahtava viikko, tytöt ja täti tykkäsivät, äipästä nyt puhumattakaan! Kiltsit känisivät koko illan ikäväänsä ja äitikin kanssa ;). Kahdestaan eivät Paula ja Pixu matkaa lähteneet taittamaan vaan Poke-pappa lähti völjyyn. Sen eläkeläisukon päiviin tuli nyt vauhtia kun se saa pari viikkoa riekkua ja remuta Sammaltiellä. Kotona oli vähän tylsää kun sitä ei huolittu kärrylenkeille mukaan ylenmääräisen machoilun vuoksi (mun hermorakenne ei kestänyt ja aikaa/energiaa moisen taltuttamiseen ei nyt ole). Se käveli suorastaan kynsillään vaunujen edellä ollakseen mahdollisimman iso, remmi äärimmilleen pingottuneena ja oikein korskui kulmakunnan kinginä. Ja mun pipo savusi. Paulakin oli pulassa kun kahdestaan oltiin koko revohkan kanssa liikenteessä. Kolmen pikkukoiran troikka ja tuo tiikeri-orhi vetivät pitkin Lintukankaantietä menemään niin että Paulan kengät vaan iski kipinää valjakon perässä ja kädet venyi 15cm. No, ehkä hieman "tarinoitua" mutta vain hieman... Saa nähdä suostuuko se Poke enää takaisin tulemaan kun on nyt ihan luksuslomalla, kun saa kahdesta sohvastakin valita kummalla köllii... Ja autotallissakin on sohva, kotona joutuu remonttihommissa sentään kuitenkin makamaan auton takapenkillä. Ihan selkee ero.

Hymy puolestaan jatka murroskauttaan, melko vähä tukkaisena ;). Kun laumajärjestys on nyt ollut vähän sekaisin vauvojen myötä on aika pyrkyrin iskeä. Se on nyt muutamaan otteeseen murissut ja näytellyt sohvalle tulevalle Kipalle hampaita ja Kipa-herkkis on kääntynyt paikalta pois. Olen kyllä ounastellut että jossain vaiheessa Hymy-kovis tulee tarkistuttamaan paikkaansa mutta että jo nyt. Tosin se on jo pitkään kyytsännyt ja paimentanut Kipaa ulkona mennen tullen mutta tarvittaessa Kipa on sitä siitä nokittanut, joskaan Hymy ei ole ollut siitä moksiskaan. En ole siihen puuttunut mutta miettinyt usein pitäisikö ja kuinka??? Kipan maailma on ollut muutenkin uuden vuoden jälkeen taas hieman yliherkkyystilassa joten se ei ole ollut oma itsensä nyt hetkeen. Ääniyliherkkähän se on muutenkin aina ja ikuisesti ja nyt ekstra-sellainen. Pellikatolta kun lumet tulee rytisten alas näillä suojakeleillä niin Kipa hiippailee loppupäivän pitkin nurkkia häntä koipien välissä, tulipa toissa iltana pissitkin alle moisen aikana. Hyvää teki tilanteelle eilisellä lenkillä ne idiootit jotka ampuivat jäljelle jääneet raketit, vaikkaikin matkan päästä mutta selvästihän ne kuuluivat... Voi kun pääsisin kohta jo vähän agia puuhaamaan Kipsun kanssa niin se saisi päteä ja nostatettua oikein kunnolla itsetuntoaan kaahatessaan esteajojahdissa.

Nyt on neitokaiset ulkounensa nukkuneet ja ruisrääkkä alkaa vaihtua jo kiljukaulan kutsuhuutoon, viritämme siis maitobaarin taas pystyyn...

Alla Pixu-hoitotäti.