9kk syntymäpäiviensä kunniaksi Hymystäkin tuli sitten ihan oikeasti akankutkale :) Ja melkoinen sellainen... Neiti on aloittanut ihka ensimmäiset juoksunsa! Kyllä niitä jo odotinkin, melkoinen härpäke tuo on ollut viimeiset viikot. Iltaisin monkui pihalle kuin vanha kapinen kollikissa ja kun sinne sitten pääsi niin istui vaan pää kallellaan metsänreunassa ja tähyili taivaalle tyhjäpäisen näköisenä... Sisälle kun tultiin takaisin niin sama monkuminen jatkui ja ehkä sen kolmannen kerran yhteydessä tuli pieneen shelttiön päähän oivallus siitä että "ai ne iltapisut ja kakat mun pitikin tehdä joo, kun meinas ihan unohtua kun on tuo KUUUUTAMOOO...".  Meinasi hermot jo mennä... Kun sitten puoli välissä viime viikkoa oli muutamana aamuna pissit sisällä, ajattelin että pitäisikö taas "vanhat merkit paikkaansa". Kipa nimittäin aikoinaan teki samoin, ennen juoksuja aamupissit tuppasi tulemaan vahinkoina lattialle.

Siinä missä Kipa oli (ja on edelleen) tiukkis vanhapiika on Hymy melkoinen vamppi. Sanoinkin Markolle että isukki ottaa ja putsaa nyt sen ritsansa hämähäkinseiteistä ja kaivelee herneet esiin sekä ottaa ja istuu passiin. Oletettavasti tälle neidille ei ole niin nöpön nuukaa onko kyseessä täysi siniverinen seropi vai palkittu rotuhurtta :) Hymy on aina ollut semmoinen peputtelija, kuten äitinsäkin Tuulan kertoman mukaan. Hymyn tapana on kiehnätä pyllynsä kanssa Poken ja Kipan edessä, taklailla ja tuuppia takapuolellaan. Jo nyt juoksujen alussa se etenee suurimmaksi osaksi näitä kahta kohden kuin rapu, kylki ja peppu edellä. Poke nuuskutteli illalla Hymyn peppua tämän auliisti kellahdettua ketarat kohti kattoa. Hetken tutkailtuaan Poke tuumasi että vai tälläinen juttu, en ymmärrä mitään, ei saa mun koneessa hormooneja hyrräämään ja laahusti paikalta pää roikkuen pois... Höpsö.

Katsotaan nyt mitä tämä neitokainen täällä kehittelee :)