Mä olen aivan säälittävä Cool! Oon jäänyt täysin koukkuun YLEn ykkösen BBC:n aamusarjoihin. Joo, voisi olla pahempikin riippuvuus johonkin muuhun mutta säälittävän musta tekee se, että katon niitä ulkona... Ainakin joskus.

Vuosi sitten tuli Ystäviä ja Naapureita, sitten pitkään Sydämen asialla, sen jälkeen joku jonka nimee en muista, kesällä epsanjasta Serranon perhe, alkutalvesta Ylämaan Kuningas ja nyt Syteen ja Saveen. Huonompi homma on se, että aamu-tv:n lähetysaikaa on jatkettu tän vuoden puollella klo 9.30 saakka. Se vartti on tehnyt meidän aamuista hirveitä (= äiti ei pysty kattoon sarjaansa kuten ennen...) Se vartti tekee oikeesti paljon, seli seli. Kymppiin mennessä on saatava pimut pihalle ja nyt sen kertainen tarina on vasta muotoutumassa, aikaisemmin elettiin jo melkein loppuratkaisuja! Mutta onneksi äiti on muuntautumiskykyinen ja pystyy sopeutumaan tilanteeseen kuin tilanteeseen Nauru! Ulkokamppeet päälle lapsille, koirille ja itselle samalla kun sivusilmällä pidetään juonesta kiinni (kakat tähän paikkaan on paha rasti...) ja orkesteri ulos. Samalla kun toisella kädellä vääntää lumipalloja, istuttaa lapiota tumppu-käteen, heittää Kipalle lelua ja nostaa keiloja (lapsia) hangesta ylös pystyy hyvin seuraamaan terassin ikkunasta miten käy... Onneksi naapurit ei näy emidän takapihalle ja jos tiellä menee joku voi vaikka vähän niinkuin silmän lumeeksi hinkata sitä ikkunalasia puhtaaksi tai hihkasta tytöille että "äiti vähän kurkistaa mitä kello on". Joo. Sit kun lopputeksti lipuu pystyy jo hyvin vetäämään pulkkaa.

Mutta paha on, jos joutuu käymään kahtena aamuna peräkkäin vaikka terkkakeskuksessa. Niinkuin viime torstaina ja perjantaina. Keskiviikkona Brian kuoli mutta mitä helkuttia on tapahtunut seuraavina päivinä? Mä olen ihan pihalla koko jutusta! Nyt tilaa asuttaa ihan uusi perhe ja salad day`s Business pyörii niitten voimalla. Mitä tapahtui Faithille ja lapsille? Kertokaa nyt pliis, kai tätä joku muukin kattoo? Eläkeläiset? Pitäiskö soittaa Jalasjärven mummolle?

Muuten on menty tammikuu samoilla laduilla kuin pari edellistäkin. Sanni oli kipeenä oikeestaan koko kuun ja me muutkin flunssailtiin. Koirat hillui mukana siinä missä pystyivät, agiliitoa päästiin jokunen kerta kummankin kanssa ottamaan. Mut aika vähän, katotaan nyt onko liian kova pala yrittää Kipalle sm-nollat. Mutta onhan tässä nyt aikaa vielä ja homma on nyt jo vähän paremmin lapasessa. Hymyn kiidot jää nyt pakostakin siihen rakoon että tehdään, jos ehditään. Mut hieno on sekin, voi vitsi, silloin kun pääsee tekemään! Sulaisi jo maa ja lähtisi liukkaat niin pääsisin opettaan sille keppejä oikein kunnolla kotona! Varastossa odottaa ihan bränikkä sik-sak kujapujottelu! En tuossa jäisellä pihalla ala lipsuttelemaan mutta jahaka pikkuisen tulee pälviä maahan niin sitten alkaa kepikepikepi!

Liukasta on todellakin. Hieno homma, luistaa pulkka ja kelkka aivan mahavasti, kun ei ne maalla (onneksi) hiekota! Mutta Hymyn selälle se ei tee hyvää. Se liukastelee ja lipsuttelee liikkuessaan ja saa selkänsä jumiin. Kipa mennä kipittää niin erilaisella askeleella ettei se samalla tavalla liukastele. Hymy liikkuu paljon rennommalla askeleella ja luiskahtelee, sille ei sovi yhtään tämmöset haja-asutusolosuhteet. Hommasin kummallekin BOT:in verkkoloimet, vähän olen ollut skeptinen niiden toimintaa kohtaan mutta kokeillaan nyt. Hymy pitää omaansa ihan tyytyväisenä yöt mutta Kipa seisoo häntä sojottaen aivan jäätyneenä paikallaan pukemisen jälkeen. Hyi, ota pois, se ihan mulkoilee. Tököttää hetken paikoillaan ja käy sitten pötkölleen. Se ei muutenkaan tykkää takeista ja kai tää on ihan liikaa sen sietokyvylle Huuto!!

Mut nyt täytyy tallentaa ja julkaista tää pian, eka versio jo hävisi. Ravaan vähän väliä hyssäämässä Sannia, jokin on taas huonosti neidillä. Nukkui kuin enkeli viime viikon 3 tunnin päikkyjä ja nyt huutelee vähän väliä. Ei hyvä. Lupaan aktivoitua nyt päivittelemään vähän tiuhempaan, sitä en lupaa mikä taso ja sisältö on mutta yritetään Jalka suussa ...

 

Alla jo muokkausta klo 17.10... Kakkajuttuja, kirjaimellisesti Nauru! Lukekoon ken haluaa ;D!

Mun tuli äsken se isohätä ja pakko oli mennä. Kerttu oli jo nälkäisen oloinen ja siksi siis vähän itkuinen. Se huutaa yleensä vessanoven takana kuin palosireeni ja nyt en jaksanut sitä alkaa kuunteleen - jätin huussin oven siis vähän raolleen ja aattelin että ehdin käydä ennenku ne huomaa. Joo, pääsin just istumaan, kun kumpikin jo törötti siinä ovella polvet notkollaan masut pystyssä! Otin toiselle ultrapinkin potan nurkasta ja toiselle korokkeen, et istuisivat siihen mun eteen (ja eivätkä yrittäisi tunkea roskikselle ja vessaharjalle...). Kerttu istuikin korokkeelle mut Sanni ei sitten millään siihen potalle (ilman vaippaa muuten turha edes yrittää!). Sanni jäpitti siinä ja seurasi tarkkaavaisesti mitä mutsi puuhasi. Kun tuli aika ottaa veskipaperia, pääsi Sannikin tilanteen tasallle ja nappasi rullan telineestä ja pakitti välittömästi käytävän puolelle. Äiti siinä sitten anelemaan että annappas rulla äidille, äiti tarttee sitä. Sanni katto rullaa ja mua ja pakitti vieläkin. Äiti kehrää jo pehmeimmällä äänellään... Sanni ottaa ja vetää rullasta hirmu pitkät siivut ja antaa sitten loppu rullan viereensä tulleelle Kertulle. Hieno tyttö, anna paperi äidille! Sanni kattoo taas mua silmät lautasen kokoisena ja repäsee siitä pitkästä palasta semmosen puolen arkin kokosen palan ja tuo sen mulle ja pakittaa äkkiä takas asemiinsa. Aha, tällä siis mennään... Äiti anelemaan lisää paperia ja sama kuvio toistuu sillä lisäyksellä että nyt Kerttukin hoksasi mikä on leikin nimi. Ne toi mulle vuorotellen niitä minipaloja kunnes Kepa lopulta armahti ja antoi koko rullan! Sanni näytti vähän pettyneeltä Viaton!

Mitä tästä opimme? Pidä aina vararulla käden ulottuvilla! Episodin jälkeen sitten neideille maistuikin lihapullat ja potut, Kertun jälkkäri oli lihapullabanaani - lihapulla vasuriin ja banskua oikeeseen ja sitten laitetaan yhtäaikaa sekottimeen nenun alle. Upposi.