Lähdin klo 8.00. jälkeen aamulenkille koirien kanssa. Muutama aste pakkasta ja pieni lumisade houkutteli hangille. Todella hyvin hanki kantoikin, se vähä mitä siitä enää on jäljellä. Jäälle en enää uskaltanut vaikka pilkkijöitä vielä onkin näkynyt. 

Reilu tunnin lenkki kierrettiin peltojen ja metsän kautta. Hymy peesailee Kipaa tiukasti mutta alkaa jo vähitellen kutsusta kääntyä munkin luo ilman että lähtee vain Kipan liikkeen perään. Ehkä se siitä pikkuhiljaa alkaa etenemään. Pokella oli pallo mukana ja se kaivettiin noin tsiljoonaan eri lumimonttuun matkan varrelle. Ensin tehdään pieni kuopan alku kaivamalla, sen jälkeen tumpataan etutassuilla pallo kuoppaan, peitellään ja kun mitään ei enää näy, huolestutaan aivan kamalasti että mihinkähän se nyt hävisi... Ja tätä jatkuu ja jatkuu ja jatkuu... Joskus oikeasti mietin että onko siellä korvien välissä niitä herneitä lainkaan.

Kipa löysi hyvän tähystyspaikan kusiaispesän päältä. Jonkun viikon päästä ei ole enää menemistä tuolle paikalle kiikaroimaan, saattaa olla muutama pikkuystävä karvoissa kiinni  :)

Seisahdettiin pellolle kuuntelemaan tinttien sirkuttelua. Kipa tarkisteli kuusen taimien alusia, lieko jo myyrien hajuja? Hymy assisteerasi ja oli todella hajulla siitä mikä on homman nimi :)... Ei aavistustakaan miksi haistellaan mutta kai tää on tärkeetä. Poke jatkoi pallonhävitystä.

Maltoin kyykkiä hangella kameran kanssa ja sain yhden melko hyvän kuvan Hymystä. Voisi olla tarkempi mutta pikku digillä ja meikäläisen kuvaustaidoilla melko tyydyttävä. Kohdekaan ei ole kärsivällisyytensä puolesta poseeraussorttia... Polvet uhkasi paleltua housujen kastuessa mutta kannatti.

Sakki on ketarat oikoisenaan kukin omassa paikassaan, taisi taapertelu tehdä tehtävänsä... Mun pitäisi tsempata itseni siivoamaan... Ällöä.