Niin se heinäkuu vaan luikahti. Nopeesti ja jonnekin. Mutta kesää on vielä jäljellä *rallattelee mamban tahtiin* :)!

Käytiin jokunen viikko sitten tyttöjen kanssa Survo-Korpelan kotieläinpihalla. Oli possuja, kukkoja, lampaita, vuohia, marsuja ja pupuja. Oli siis ihanaa! Piti mennä toistekin, mutta luin just lehdestä, että pihalla oli vietetty kesän päättäjäisiä heinäkuun lopussa. Höh, ei ehditty enää :/ (äitiä siis harmittaa, soli niin ihana se possu!).

Possut olisivat olleet kesän jälkeen vielä vailla kotia, "melkein" jo otin meille mutten sitten kuitenkaan. Marko haluaisi Hymylle lampaita - kai kaksi possua ajaisi saman asian? Ne oli ihania, kun saivat hepuleita aitauksessaan, pukittelivat, röhkivät ja vetivät sata lasissa peräjulkua ympäri ämpäri :) Kerttukin tykkäsi niistä!

Sannin lemppareita olivat vuohipukit, voikukanlehtien syöttäminen ukkeleille oli aivan pop!

Täytynee yrittää tehdä Ähtärin retki jossain vaiheessa vielä loppu kesän kuluessa. Sieltä varmaan voisi saada mukaan syksyllä kotia etsivän hirven? Ilman niitä kärpäsiä, tottakai. Mahtuu helposti meidän kyytiin!

Jatketaan nyt vielä eläinteemalla... Mä luulin, että meillä asuu parsoni ja sheltti. Mut se sheltti onkin kiinanharjakoira. Niistä voi tulla sellasia, jos ne pesee. Noudatin kyllä ohjelämpötilaa, en ligonnut ja rumpukuivaajaakaan ei käytetty. Mutta jostain syytä kaikki villat lähti. Olis vissiin pitänyt laittaa villapesulle eikä kirjopesulle mutkun mä luulin, et tricolorit pestään sillä. Shampookin oli sinistä, sekin oli varmaan väärän väristä, siitä sen täytyy johtua. Mutta lopputulos on kutistunut, pohjavillaton, päällyskarvaakin menettänyt sekä lähes housukarvaton söpöstys, joka on rekisteröity shetlanninlammaskoiraksi. Jos kiinanharjakoirilla olis rotuunottoja, voisin käydä koklaamassa. Jos sen vaikka astuttaisi sellaisella ;D?

Sanni jo heräsi päikyiltä. Touhuaa nyt tuossa takana Piia-tädin tekemien helmien ja rannerenkaiden kanssa. Kai se on tyttölapsilla jotain sisäsyntyistä, tämä kaunistautuminen. Näiden lapsien äiti ei tunnetusti koruilla komeile mutta tyttönsä kylläkin! Lapsen mielen saa iloiseksi niin pienellä ja puuhaa moneksi hetkeksi, Tiimarin alekopasta -90%... Joo, ei ihan viimeistä huutoa mutta ei onneksi vielä haittaa!

Tytöt nukkuvat muuten jo "isojen tyttöjen" sängyissä ;)! Sannin sänkyyn odotellaan vielä turvalaitaa, nyt sen virkaa tekee nojatuoli. Nukkui reppana ekana iltana lattialla kun menin peittelemään. Onneksi laitoin pinnasängyn patjan lattialle, jotenkin arvasin että siinä voi käydä niin! Mut ei oltu kuultu Markon kanssa mitään joten kai Sanni oli unissaan tipahtanut. Kerttu höpöttää nukkumaan käydessään "iisssooo iisssooo" ja piehtaroi onnessaan pedillään. Eikä ihme, kai se rinnisänky alkoi jo ahdistaa.

No nyt heräsi sitten Kerttukin päikyiltään ja heti täysi rähinä päällä. Kirjaimellisesti leijonat karjuu ja apinat kiljuu! Se ei aina ole vaan positiivistä ja toivottua, että ne duraselit vaan kestää ja kestää ja kestää ja kestää...

Lähden armahtamaan koirat ulos ja lapset välipalalle!