Niin se vain on, viimeistä lomapäivää viedään. Kuulumisia on tullut kirjoitettua viime viikkoina laiskasti, niin on muka hoppua ollut. Katin kontit, ei ole huvittanut vaan istua koneella kun viimeinkin monsuunikauden jälkeen koitti aurinkoset kelit. Jotka todennäköisesti jatkuu, on niin mukava olla töissä kun aurinko paistaa ja lämmintä riittää, eikös :)?

Rallit oli ja meni, Markon Arto-serkku ja Jami sekä Tarmo kävivät menoa ihmettelemässä. Meillä oli koiruuksien kanssa ihan omat rallit kotosalla, Arton tuliaislelut laitettiin säpäleiksi alta aika yksikön, mikä vain kertoo siitä että tuliaiset osui nappiin, mieluisia olivat! Poke-miehen punainen jättirapu-vinku olisi voinut toki pysyä hengissä vähän pidempään mutta kun sen teurastaminen oli niiii-iiin ihanaa... Kiitos vielä Artulle :)

Paula, Roni ja Pixu karauttivat Ilmajoelta keskiviikkona Palokkaan. Ja bileet alkoivat :) Hymy ja Pixu painivat jo ennenkuin auto oli sammutettu ja bileet kesti koko vierailun ajan. Kipa tuttuun tyyliin vain säesteli mukana silloin tällöin, se ei voi kertakaikkiaan vaan relata ja lähteä mukaan älyttömään hömpötykseen. Poke sai taas tyytyä olemaan wanna be-terrieri, sitä se oikeasti joskus kuvittelee olevansa. Pienempi, vähemmän ryttynaamainen ja enemmän terrieri kuin bokseri... Mutta ei onnistunut, ei huolittu mukaan :( Mutta päikkäreille 35 kiloinen wanna be-terrieri mahtuu vaikka mihin... Mä mahdun tähän, mä mahdun tähän, ei tunnu missään...

816216.jpg

Perjantaina puolen päivän kieppeissä, ennenkuin Paula ja Roni lähti kotimatkalle, käytiin Nyrölän luontopolun laavulla makkaranpaistoretkellä. Vaikka bileet oli jatkuneet kolmatta päivää, ei virta ollut akuista vielä loppu. Laavu on pienessä saaressa jonne siirrytään ponttooni-lautalla. Lautta vedetään rannalta toiselle köysillä jotka on viritetty veden yli. Kukaan ei pulahtanut, ainoastaan Hymy piti sylissä viedä menomatkalla, sen verran keikkuva alusta jännitti. Takaisintullessa se seisoi tanakasti lautalla ja tähyili vastarannalle, ohoi - täältä tullaan :)

Vesi oli todella korkealla ja suo/hetteikköpohjaisen saaren rannat ihanan löllöt ;) Koirat puljasivat ja läträsivät sydämensä kyllyydestä, mukavinta oli tietenkin siellä missä oli eniten mutaa...

816228.jpg

Kipa yritti kalastella lumpeenlehtiä, kurotteli ja kurotteli, vinkui ja vonkui mutta ei ylettynyt millään. Pakko oli polskaista uimaan ja hakemaan se mitä halusi. Kipa on kehittynyt uimarina paljon viime kesästä. Sen uiminen oli kamalan hätäistä ja kiihkeää, nyt se kroolailee paljon rauhallisemmin ja ilman paniikkia. Luulen että talvella Minnan kuntoutusaltaalla tehdyt uintikeikat liivien kanssa saivat sen luottamaan veteen paremmin. Ei se vieläkään mikään vesipeto ole mutta menee kuitenkin oma-aloitteisesti hyvältä penkalta uimaan.

816274.jpg

Hymy viihtyi laiturin päässä maisemia ihailemassa ja laineita laskien, en tiedä muistiko se paikan talven hiihtoreissun jäljiltä. Silloinkin se haaveili samassa paikassa.

816408.jpg

Makkaranpaisto oli tietenkin koko reissun kohokohta :) Notskinteko oli miltei harras tilaisuus, niin suurella intohimolla sytystiimi vuoli pilkkeet, pilkkoi ja asetteli puut. Tuulen suunta ja nopeus tietenkin arvioitiin ja rakoset aseteltiin puihin niin että saatiin paras mahdollinen kytemä-alusta :) Lopputuloksena kertalaakista syttynyt nuotio, täydellinen hiillos ja sudenpentujen kunnia-jäsenyys!

816307.jpg

Makkara-mestarillakin riitti laadunvalvojia, ihan sama tarjootko kapanossii vai vilhelmii, me voidaan tarkistaa tuoreus ja maku...

816315.jpg

Poke taisi tehdä tämän kesän jojo-ennätyksen valvoessaan ettei käyrät vaan kärähdä ja jos joltain sattuisi vielä jotain tippumaankin... Tuuliviirinäkin toimivat vallan mainiosti.

816337.jpg

Paula uskaltautui rohkeana tyttönä uimaan makkaranpaiston jälkeen. Vaikeuksia vain oli päättää mennäkkö veteen nenä vai peppu edellä. Siinä portailla pyöriessään Paulalla oli laiturin päässä monta assistenttia. Pixu, Hymy ja Kipa seisoivat etutassut ylimmällä porrasaskelmalla ja takajalat laiturilla. Paulan polskaistua viimein veteen polskaisi kolmikosta Hymy perään! Täytyy sanoa että hämmästys oli niin suuri etten tajunnut edes kuvaa ottaa vaikka kamera oli laukaisuvalmiina! Hymy ui lenkin Paulan perässä ja Paula auttoi sen portailta ylös laiturille. Siinä vaiheessa alkoi melkoinen koirahässäkkä kun kaikki tunikivat itseänsä portaalle ja pelkäsin Hymyn hätääntyvän kun ei pääse rauhassa ylös vedestä. Pixu oli kiilaamassa itseään portaille mammaa vastaan ja minä onneton laitoin vauhdilla jalkani sen eteen sillä seurauksella että Pixu juoksi mun jalkaa vasten ja mä kirjaimellisesti potkaisin sen järveen. Kiva täti. No, koira ei ollut moksiskaan mutta allekirjoittaneella on kauhea morkkis...

Laavulla kävi ainoastaan tuona kolmen tunnin aikana yksi, rakastunut nuoripari. Vaalea neitokainen jonka paidassa luki RIKKI sekä tumma saksalaisnuorukainen SUBARU-rallipaidassa. Rallisika, totesivat pojat. Pari sai vastaanottokomiteana neljä innokasta, kuraista karvakasaa mutta saivat kuitenkin istua kuiskuttelemassa laiturilla melko rauhassa. Poke kävi kerran pari tarkistamassa kaksikon evästilanteen ja Kipa varmuuden vuoksi haukkumassa vieraat vieraiksi. Sitä en tiedä miten RIKKI-neitokainen saksansi rallisialle seuraavan... Olin rannalla heittelemässä koirille keppiä veteen enkä huomannut seisovani murkkupesässä. Murkut ei ollut niitä "tavallisia" vaan pienempiä ja vaalemapia, niitä jotka polttavat iholle päästyään ihan kamalasti. Tulin rannasta pois ja istuin notskille. Hetken päästä alkoi takapulolta ja sisäreittä polttaamaan niin vallan kalmalasti ja pakkohan siinä oli ponkaista pystyyn ryhtyä peppua hinkkaamaan kaksin käsin. Kohta oli käsi siellä sortsien sisällä raapimassa ja viimein sortsit nilkoissa ja Paula tsekkaamssa mitä sieltä oikein on kun itse ei taipunut näkemään... Johan helpotti kun sortien sisältä löytyi kaksi onnetonta murkkua (tai mulkkua kuten nuorin siskoni pienenä ärrä-hukassa kautena ilmoitti) mutta sitä en tiedä minkälaisen tulkinnan tämä hampurin-nuorukainen tilanteesta sai. Eikä ole oikeastaan väliäkään, meitä nauratti ihan kamalasti koko juttu :)