Hymy lähti etelään lomamatkalle ;) Ja miten voikaan olla huusholli hiljaisen ja tyhjän oloinen jo yhden puuttuessa laumasta? Kuin huopatossutehtaalla, ihan kuin Pokea ja Kipaakaan ei olisi olemassa! Ei äänekkäitä painimatseja tyttöjen kesken tai hillitöntä riekkumista ja mekastusta uloslähtiessä... Kipa makoili eilisen pienellä kerällä sohvan nurkassa ja oli ihan kaveria vailla. Se näyttikin niin pieneltä ja onnettomalta, johtuen kuitenkin vain todennäköisesti siitä että nyt pari päivää sitten trimmattuna se näyttää kahta numeroa pienemmältä ja ihan aaavikkorotalta :) No, Poke kyllä jo murensi tämän huopatossutehdas-idyllin just kun aloin siihen "sopeutua". Herrasmiehenä se varmaan huomasi tunnelman laskeneen ja päätti piristää mutsin päivää heittämällä hillittömän isot laatat pikkueteisen matolle (onneksi ei kuitenkaan suoraan kenkiin kuten joskus on käynyt). Juotuaan ensin puoli vesikuppia kyytipojaksi antoi Poke koko aamusapuskan tulla ylös. Ressukka, sen masu on antanut pitkän hyvän jakson jälkeen taas viime aikoina vähän merkkejä ettei voi oikein hyvin... No, siinä oman masuni kanssa mattoa kontatessa ja putsatessa tuli väistämättä mieleen että kaikkea sitä ihminen ottaa hoitaakseen, mutta ei näitä ilmankaan osaisi enää olla ja elää!

Hymy lähti siis maanatai-iltana Era-mutsin kyydissä ajelemaan kohti Inkoota. Hymyhän on meillä sijoituksessa Eralta ja nyt sopivan tilaisuuden tullessa lähti tutustumaan Alasten laumaan ja paikkaan jossa sitten tulevaisuudessa jossain vaiheessa pennelit pyöräyttää maailmaan. ( http://www.kolumbus.fi/era.alanen/nappulavaaran/ ) Vaikkakin, tunnustan rehellisesti, oli kyynelissä pitelemistä päästää Hymy maailmalle olen iloinen että se lähti juuri Eran matkaan ja paikkaan jossa sen on takuulla hyvä olla. Pitihän sitä kuitenkin itkeä tillauttaa sitten muutama tunti lähdön jälkeen, kaikkea nämä raskaushormonit teettä ;)! Marko tuumasi että olisi sittenkin pitänyt vain piilottaa Hymy, sen verran taisi isiäkin prinsessan lomamatka ikävöittää! Mielenkiinnolla odotan millaiseksi Hymyn ensimmäinen reissu muodostuu, onko se oma rento itsensä ilman oman sakkinsa tukea ja handlaako tilanteen kuin tilanteen kuten tähän mennessä on tehnyt. Sekin on mielenkiintoista kuulla antaako Hymy itsesään Eralle samanlaisen vaikutelman kuin meillä on siitä vai sokeutuuko sitä itse huomaamaan tai jättämään huomiotta asioita jotka toinen sitten näkee selvemmin?

Eilen ekan päivän päätteeksi oli jo pakko kilauttaa Eralle ja kysyä miten Hymyllä on mennyt. Oli ihanaa kuulla että se oli ollut rento ja reipas kotiutumisesta saakka, sitä toivoinkin! Kitin kanssa matka Inkooseen oli jo mennyt hyvin samassa häkissä matkustaen. Milli ja Wade-isukki olivat vierailijan hyväksyneet ja Millin kanssa olikin jo leikit olleet pystyssä. Eliastakaan, 3v, ei Hymy ollut kummeksunut vaikka lapsikokemuksia ei runsaammin vielä ole. Ihanaa ja mahtavaa!! Pienen koiran elämässä kolme viikkoa menee nopsaan kun on hyvä olla! Ja kyllä se nopsaan menee täälläkin ;)!