Loman alkajaisiksi pakattiin koko orkesteri autoon ja lähdettiin pohjanmaalle. Veeti-serkkukin lähti matkaan Piian ja Teemun ollessa motoristeilemässä (?liekö uusi sana suomenkieleen?) Ahvenanmaalla. Hyvin mahtui farkkuun neljä koiraa, kaksi tyyppiä etupenkille, suksiboksiin vessan kalusteet remonttireiskoille kotipuoleen ja vajaan viikon matkakassit. Taakse ei jäänyt kuin sateinen Keski-Suomi...

Mummolla oli ensimmäinen stoppi Jalasjärvellä, painettiin vaan kylmästi kaasua Keskisen kohdalla vaikka Vesselin synttäri-rokit veti kansaa Tuurin täyteen. Ei ollut tämän karonkan bileet ne, vaikka monen muun bileet näyttivät olevankin. Ja Vesan kasssakoneet kilisteli hyvän tilin, luulen ma... No joka tapauksessa mummolassa koirat aloitti oman rokkinsa 200km ajomatkan jälkeen ja vetelivät pitkin pihapiiriä horsmat ja muut perinnekasvit heiluen :) Mummon kissa jäi auton alle tässä taannoin mutta eihän nämä sitä tiedä. Kipakin rymisteli ensimmäisenä navetan ja aitan aluset läpi Paavoa lämpimästi tervehtiäkseen mutta tuloksetta. Kolme-neljä vuotta sitten kun kissana oli Artturi, pääsi Poke sen joulun aatonaattona yllättämään porstuasta (nii-in, miettikääpä mikä se on :) ja ajoi pihalle tolpannokkaan illaksi. Pihavalona on sellainen jykevä maantie-sähkötolppa ja siellä Artturi-polo vietti illan Poken vahtiessa sitä tuvan ikkunasta...

Mummolasta matka jatkui Teuvalle josta olemme molemmat kotoisin. Siis lisää "mummoloita". Koirat majailevat meillä koska Markon kotona asustelee Iida saksanmetsästysterrieri-mäyräkoira ja Iitu on valtiatar, ihana sellainen, talossaan. Poken kanssa ehkä vielä menisi kuulumisten vaihto sopuisaan tapaan ulkosalla mutta näiden narttujen kuulumiset siirtyisi nopsaan tukkanuottas-linjalle.  Meillä kotona on taas Remu-norjanharmaa jota yhteenotto Poken kanssa kovasti miellyttäisi mutta herrat ovat oppineet antamaan toisilleen rauhan. Remu on etupihan nurkassa omassa tarhasaan ja Poke ei takapihalta sinne mene. Kipa sitä vastoin livahtaa pari kertaa päivässä huutamaan häkin viereen karvat pystyssä. Pentuna sen jo tajusi ettei toinen voi mitään kun on aidattuna ja nyt myöhemmälläkin ikää pitää käydä irvistelemässä ihan vaan siksi kun on muka niin mahtavaa kun toinen on kiikissä... Remu ennemminkin on vaan äänessä siksi kun "tytöt tykkää pojista ja pojat tykkää tytöistä jne jne..." mutta Kipa nyt on niin huumorintajuton ettei kertakaikkiaan ala sen kanssa kaveeraamaan.

Hymy ja Remu tapasivat nyt ensikertaa. Ja tietysti Kipa hoiti esittelyn. Livahti heti kun autosta pääsi häkille huutamaan kitarisat punaisina Hymy perässään. Oukkei, ai näin tehdään kun tavataan pohjanmaan serkkuja, tuumasi Hymy ja alkoi säestää mukana. Karjuin hyvin kauniisti koirat pois Remun luota ja Kipalle se riittikin siltä päivää. Hymy sitä vastoin kipitti takapihalta tämän tuosta Remun luokse, alkuun huutaen häntä pystyssä mutta sitten se ilmeisesti alkoi ajattelemaan että mikähän tässä nyt on homman nimi. Lopulta se seisoi omppupuiden alla ja katseli pää kallellaan Remua joka louskutti tarhassa ja kiersi ympyrää. Paljon näytti olevan ajatuksia pienessä shelttiön päässä kun se yritti päästä selvyyteen että mikäs tässä nyt on jujuna. Tiedä sitten ratkesiko se mutta päivien aikana Remun luona riitti jatkossa käynti pari omppupuiden alla toljottaen.

Teuvalta jatkettiin Ilmajoelle Paulan, Ronin ja Pixun luo. Ja rokki soi :) Hymy ja Pixu jatkoivat siitä mihin jäivät viimeksi meillä eli aamusta iltaan riekkumista. Välillä syötiin ja nukuttiin ja sitten otettiin taas pikku kylienväliset painiottelut. Kipa kävi välillä erotuomaroimassa ja jäykistelemässä välillä mutta se ei molskilla pyörijöitä heilauttanut. Pokelle palasivat ilmeisesti mieleen meidän raksa-ajat, Paulan ja Ronin pihatyöt ovat vielä jäljellä kodin ollessa jo valmis, kaunis ja ihana! Poke nautti kun sai köllötellä kivijalan vieressä hiekalla ja kuunnella naapuritonteilta vasaran pauketta ja työkoneiden ääniä. Pappa-koiraa ei meinannut sisälle saada, niin onnellisena se hautasi huulensa hiekkaan, kura vain ropisi sen kuolaisista lerppahuulista ja raidat olivatkin kyljissä harmaita... Meidän raksa-aikana Poken lempipaikkoja oli pöytäsirkkelin alusen purukasa, ei haitannut vaikka oli sirkkeli oli päällä, lautakasa tontin reunalla (sieltä näki hyvin tähyillä tielle) ja kaikkein tomuisin ja kuraisin kohta auringossa seinustalla. Ah, ihanat ajat...

Kotimatkalle ei lahtenyt enää mukaan Veeti vaan nuorin sisko Pauliina 18v. Veeti jäi Teuvan "mummolaan" ja Paukku lähti lomailemaan meille. Ilmajoelta koukattiin mummon ja kahvipöydän kautta ja jatkettiin Peräseinäjoen ja Alavuden läpi Tuuriin Keskiselle. Rokit oli loppu mutta populaa riitti. Isä on kotoisin Lehtimäeltä ja mä olen ihan pikkutytöstä asti käynyt mummolan reissuilla Keskisellä, joka jäi matkan varrelle. Silloin se oli pienen pieni paikka jossa useimpien tavaroiden pohjassa luki made in china ja kiiltokuvat olivat kaupan vasemman seinustan kolmannen hyllyn alimmalla tasolla. Ja halpoja. Nyt on Päivi iso tyttö ja niin on kauppakin kasvanut vuosien mittaan suuren suureksi ja on edelleen matkan varrella kotoa-kotiin. Vieläkin lukee made in china osassa tuotteita mutta laatutavara on korvannut krääsää. Hintojen halpuudesta en tiedä mennä sanomaan, osa varmasti on sitä mutta myös sillä "normaali"-hinnalla tavaraa kannetaan ulos. Ei voi kuin nostaa hattua millaisen kauppakeskuksen Keskinen on luonut keskelle pohjanmaan pientä kylää, veikkaan että suurin työllistäjä seudulla on ko. yritys. Omistajansa "seiskapäivää"-jutuille ei voi kuin pyöritellä silmiään, tyhmä tai ei mutta ilmaista mainosta tulee. No, joka tapauksessa kauppa pyörähdettiin läpi ja elukka-osastolta (joka on ihan ok) jäi käsiin koirille puruluita mutta kumikananen nro2 oli loppu joten kumikananen nro1-vainaa ei saanut seuraajaa... Pauliina bongasi taas loistavia muutaman euron ale-ostoksia Vero Modan ym vaateosaston koreista, mä en ymmärrä miksen mä löydä koskaan mitään "löytöjä", jos ei semmosiksi nyt lasketa jordan-hammasharjoja joita sai kaksi yhden hinnalla kun osti myös pepsodet-tahnan... Tai jotenkin niin... Onkohan tää kohta sitä kolmenkympinkriisikeski-ikää?

Mutta niin tuli reissu tehtyä. Koirat jaksoivat taas olla tienpäällä hyvin, Hymykään ei hyytynyt missään vaiheessa :) Täytyy sanoa että helppoa on näiden turrejen kanssa matkata, Poken masu on aina se jännäämisen paikka mutta senkin kanssa on opittu olemaan ja "huoltamaan" pakki jo ennen reissua.

Paukku lähti tänään kotimatkalle junalla. Shoppailtiin, siivottiin, laiskoteltiin, puutarhahommailtiin :) ja käytiin marjassa. Kiitos Paukku avusta ja innoituksesta keittiön kaappien siivouksessa!! Jäänyt muutama "jauhopussi-inventaario" nimittäin väliin, tunnustan... Hymy on ihan in love Pakkuun ja tunne taisi olla molemmin puoleinen. Veikkaisin että Paukun varpaat on putsattu noin sataan kertaan yltä ja alta ja taisi korva-vaikutkin irrota kun Hymy lipsutteli iltapesuja. Tänään käytiin ennen lähtöä hakemassa lakat jotka bongasin viime viikolla puoli kypsinä ennen reissuun lähtöä. Harmi vain että joku muukin oli ne löytänyt ja jättänyt meille vain rippeet. Koiria se ei haitannut, niillä oli höyrypää-suojuoksukisat jossa voittaja palkittiin suopursukylvyillä joka kierroksen jälkeen. Harmi kun se kamera ei ollut matkassa taaskaan...